Huhhu tänään kävin siis ensimmäistä kertaa sisäpyöräilytunnilla tällä kuntosalilla. Olo oli kuin traktori sisäpyöräilyssä...

 

Tulin tunnille 10min etuajassa,uskossa että olisin ollut hyvissä ajoin. Sali oli silloin jo melkein täynnä ja enään muutama pyörä enään vapaana. Löysin tyytyväisenä yhden pyörän takarivistä, kiirehdin sinne ja aloin säätämään satulaa ja ohjaustankoa. Hyppäsin fillarin kyytiin ja huomasin että minun fillari oli erilainen kuin kaikki muut! Muut pyörät olivat sinisiä ja mun pyörä harmaa ja eri mallinen.. Samalla huomasin että yksi spot-lampuista katossa paistoi suoraan minuun päin.. Olin siis porrasvalossa, täydessä sisäpyöräilysalissa.

 

Kun aloin polkemaan ymmärsin miksi tämä pyörä takarivillä oli vapaana vaikka koko sali oli melkein täynnä - kauhea ääni joka polkaisulla ja jalat tärisi tosi voimakkaasti! Katsoin ympärilleni jos olisi löytynyt vapaata pyörää johon vaihtaa mutta ei tietenkään löytynyt, jokainen pyörä oli käytössä.. Jatkoin polkemaan ja jokaisella kerralla kun piti vastusta lisätä tärinä vain lisääntyi, lopuksi koko pyörä tärisi ja mulla oli puutuneet jalat ja pakarat... Kaikki siis spotlampun ihanassa valossa. 

 

Tästä opin ettei asioita kannata ottaa liian vakavasti - hymyilin itselleni ja "traktorille" ja vedin tunnin loppuun asti :) Salaa myös kuvittelin millaista olisi palata ohjaajan töihin osa-aikaisesti jossain vaiheessa :)

 

Hyvää yötä!

-Johanna