Olen teini-iästä lähtien ollut kiinnostunut liikunnasta. Silloin jo tiesin että kuntosali ja ryhmäliikunnat ovat minun juttu. Sillä tiellä olen vieläkin, 10 vuotta myöhemmin. Tämä on ensimmäinen blogini ja täällä tulen kirjoittamaan omasta laihdutusprojektista ja siitä kuinka haluan saavuttaa tavoitepainoani sekä ajatuksistani liikunnasta ja ruokailusta pienen lapsen kanssa, ja imetyksen aikana. Äidinkieleni on ruotsi joten pyydän jo nyt anteeksi kielivirheistä, ne kuuluvat tähän kielirikkauteen :)

 

Ennen raskautta kävin kuntosalilla, ohjasin rauhallisempia ryhmäliikuntatunteja ja kävin kävelyillä. Liikuntaharrastukseni oli välillä hyvin säännöllistä ja välillä puuttui motivaatio täysin. Tällöin huomasin tavoitteen tärkeyden, koska minulla ei ollut selkeää tavoitetta vähensin huomattavasti liikunnan määrää kun motivaatio puuttui. Minulla on aina myös ollut vahva yhteys ruokailun ja liikunnan välillä - kun treenaan hyvin syön myös hyvin ja päinvastoin.

 

Raskauden aikana harrastin liikuntaa niin pitkälle kuin terveyteni salli. Korkean sykkeen vuoksi jouduin kuitenkin huilaamaan viimeiset pari kuukautta ja salitreeni jäi pois viikolla 33. Kävelylenkit ja lantionpohjalihasten harjoittaminen kuului liikuntaani raskauden alusta loppuun. Löysin vesijuoksun raskauden aikana ja tämä oli aivan ihana tapa liikkua varsinkin kesällä uimastadionilla! Kävin myös vesijumpassa kerran viikossa toisella kolmanneksella. Raskauden aikana painoni nousi 19kg, ja suurin osa siitä tuli jäätelön ja suklaan takia. Söin erittäin epäterveellisesti ja sallin itselleni sen mikä teki mieli. Ajatukseni ruoan suhteen oli aikalailla "painoni nousee joka tapauksessa joten voin yhtä hyvin syödä jäätelöä/suklaata/karkkia tms.". Järkyttävää, mutta totta.

 

Nyt, synnytyksen jälkeen minulla on selkeä tavoite: tiputtaa painoa ja saavuttaa vaakalukeman 72kg. Tämän haluan saavuttaa itseni ja tyttäreni takia mutta myös työni takia. Uskon että jos olen tyytyväinen itseeni ja uskon itseeni, olen myös parempi äiti tyttärelleni. Uskon myös että minulla on suurempi uskottavuus työmarkkinoilla jos olen itse laihduttanut ja saavuttanut tavoitteeni. Synnytin keisarileikkauksella 1.8.2014. Tällä hetkellä motivaationi on korkea, huomaan kuinka tietyt ruoat vaikuttavat vauvaan joten tiedän että syömisilläni on vaikutus myös häneen. Tämä jos jotain motivoi minua syömään terveellisesti.Ruokahaluni on muuttunut suuresti synnytyksen jälkeen, jännityksellä seuraan kuinka tämä tulee,jos tulee, muuttumaan. Synntyksen jälkeen minulle ei ole ruokaa oikein maistunut ja ei ole samanlaista makeanhimoa kuin raskauden aikana. Tällä hetkellä liikuntani koostuu suurimmaksi osaksi arkiliikunnasta; vaunulenkkejä 2-3 kertaa viikossa ja silloin tällöin lantionpohjanlihasten harjoittaminen ja vatsalihasten jännittäminen selinmakuulla. Liikuntaa aion lisätä maltillisesti, ajan mukaan.

 

-Johanna